Rantakunnossa-kampanja haluaa muistuttaa, että jokainen on jo rantakunnossa sellaisena kuin on. Kampanja haastaa suomalaiset mukaan jakamaan lempeämpää asennetta ulkonäköä kohtaan. Kesä on kohta täällä, nautitaan! #rantakunnossa Lue loppuun
”Olen aina seurannut intuitiota ja rakkautta. Olen heittäytynyt kaikkeen, mikä on tuntunut hyvältä ja oikealta.” Intuitio, rakkaus ja heittäytyminen ovat vieneet Sanna Sarromaan Suomesta Norjan Lillehammeriin. Aktiivinen nainen herättää mielipiteillään niin keskustelua kuin pahennustakin.
Hänet tunnetaan superfeministinä, jonka teräviä havaintoja amerikkalaisesta yhteiskunnasta seurattiin innolla paikallislehden kolumneista vuoden verran perheen asuessa Kaliforniassa. Sannan palattua Norjaan kyytiä ovat saaneet jo niin alastomuuteen suhtautuminen kuin opetuksen taso kouluissa.
”Päädyin Norjaan monen mutkan kautta”, Sanna kertoo. ”Opiskelin Helsingin yliopistossa ja lähdin vaihtoon Osloon syksyllä 1998. Opin puhumaan norjaa. Kesällä 2002 rakastuin norjalaismieheen ja palasin maahan. ”
Päämäärätietoinen Sanna oli jo nuorena: hän kävi lukion vuodessa ja aloitti yliopistossa 16-vuotiaana. ”Halusin parempaa elämää. Halusin valmistua nopeasti ja tehdä lapset ennen kuin täytän 30. Lapsettomuushoidot saivat kuitenkin ymmärtämään, ettei ihan kaikkeen voi itse vaikuttaa. Nyt meillä on kolme lasta.”
Ensimmäisen askeleensa yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi Sanna otti, kun päivähoitopaikkojen puute ajoi hänet mukaan politiikkaan. Nyt hän on kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu ja toisen kauden lääninvaltuutettu Norjan liberaalipuolueessa. Sen lisäksi Sanna työskentelee yliopistolla sukupuolentutkijana ja kirjoittaa blogia. Halu herättää keskustelua tasa-arvosta ja saada aikaan muutoksia ajavat eteenpäin. Kolumneissaan Sanna on käsitellyt muun muassa äitiyden myyttiä ja mystifiointia, yhteiskuntaluokkia, rahankäyttöä ja kuntauudistusta.
Vahvojen aiheiden naisena Sannan sanomisia puidaan ja kommentoidaan julkisesti. Silti Sanna pitää aktiivista yhteiskunnallista keskustelua vain hyvänä asiana. ”On uskallettava seistä omien ajatustensa takana. En välttämättä tietoisesti provosoi, mutta mielipiteeni vaikkapa miehen sukunimen ottamisesta herättävät paljon keskustelua.” Sannan väitöskirja käsitteli norjalaisia naisia 1950-luvulta 70-luvulle ja norjalaisen yhteiskunnan murrosta kotiäitiydestä naisten työssäkäyntiin.
Sanna on onnistunut saamaan äänensä kuuluviin. Miten omalle asialleen saa näkyvyyttä? ”Kannattaa esiintyä alasti, kuten minä juuri tein Norjan suurimmassa sanomalehdessä”, nauraa Sanna mutta vakavoituu pian pohtimaan: ”Julkisuus ei ole itseisarvo, vaan väline. Julkisuudella saan näkyvyyttä ajamilleni ajatuksille. Se on siis tavallaan välttämätön paha.”
Sanna rauhoittuu ja rentoutuu lasten mentyä nukkumaan kirjoittamalla kirjeitä, syömällä karkkia, nauttimalla viinilasillisen ja lukemalla suomalaisia naistenlehtiä. ”Pakopaikkani on illan viimeinen tunti, jonka vietän takan edessä”, kertoo Sanna. ”Silloin kirjoittelen ystävilleni kortteja ja kirjeitä Lataan itseni aina yksinäisyydessä, mutta samalla kirjoitan ajatuksiani niille ystävilleni, joiden kanssa olen kirjeenvaihdossa. Saako lähettää terveisiä Heli Satulille, Anna-Maria Tuomelalle, Anna Mäkelälle ja Sari Jäämaalle Suomeen? Kirjeet heiltä ja heille ovat minun lataamoni.”
Selkeät tavoitteet ovat ajaneet Sannaa eteenpäin. ”Olen saavuttanut kaikki 15-vuotiaan Sannan unelmat: olen tehnyt väitöskirjan, minulla on kolme lasta ja ulkomaalainen mies. Olen mukana politiikassa, osaan monta kieltä, asun ulkomailla ja matkustan niin paljon kuin haluan. Elätän itseni lukemalla ja kirjoittamalla.” Nyt tavoitteena on keskustelua herättämällä aiheuttaa yhteiskunnassa muutosta, muuttaa sen rakenteita. ”Tasa-arvoahan tässä tavoitellaan. Yksi hieno muutos olisi vanhempainloman jakaminen kahtia. Puolet isälle ja puolet äidille ilman että osia voi vaihtaa keskenään. Silloin meillä olisi yhtäkkiä tasa-arvo sekä työelämässä ja kotona.
”Ajateltiin, että nyt ollaan siinä iässä, että ei voi enää vaan istua paikallaan, jos tässä elämässä haluaa saada jotain aikaiseksi. Ja mikä olisi sen parempaa, kuin tuottaa yhteistä onnea ihmisille.” Näin kertoo parikymppinen opiskelija, The Acts of Kindness -yhdistyksen perustaja Jaakko Sahimaa.
The Acts of Kindness -yhdistys järjestää kuukausittain hyvän mielen tempauksia. Tammikuussa porukka kävi kannustamassa junnuja salibandyottelussa, helmikuussa kahvitellaan vanhusten kanssa vanhainkodissa. ”Tarkoitus olisi käydä keräämässä kokeneemmilta hieman elämänohjeita meille nuoremmille”, Jaakko kertoo. ”Ehkä siinä pystyy muutamat tanssitkin vetämään.”
”Idea yhdistyksen toimintaan lähti alun perin siitä, että meillä oli vahva halu olla aktiivikansalaisia ja tehdä oma osuutemme yhteiskunnassa hyvinvoinnin lisäämiseksi. Löydettiin omaksi missioksemme ilon tuottaminen, hyvän tekeminen ja ihmisten kohtaaminen. Tavoitteena meillä on, että voitaisiin esimerkkimme kautta olla luomassa suomalaiseen kulttuuriin lisää hyväntahtoisuutta, ihmisistä välittämistä ja pilkettä silmäkulmaan”, Jaakko kertoo.
Jaakko Sahimaa ja Henri Halinen veivät mummot tanssiin juttua varten Kampin palvelukeskuksessa. (Kuva: Mirkku Merimaa)
”Tarkoitus on luoda hyvän tekemisestä ilmiö toimintamme kautta. Vastaavaa toimintaa löytyy kyllä ulkomailta, mutta nyt on aika tuoda tällaista spontaania hyvän tekemistä suuremmassa mittakaavassa myös Suomen maankamaralle.”
Mutta eikö tempausten järjestäminen tunnu yhtään vaikealta?
”Yhteydenotto vieraisiin on se isoin kynnys ja totta kai tapahtuman järjestäminen vaatii duunia. Mutta itse toiminta on palkitsevaa. Se itsessään motivoi, että on niin mukavaa.”
”Vaatii vähän munaa uskaltaa lähteä liikkeelle. Ekat kerrat on vaikeampia, mutta kun tekee eteenpäin menemisestä ja itsensä haastamisesta elämäntavan ja pääsee liikkeelle, niin joka kerta kynnys tempauksiin pienenee”, Jaakko sanoo.
Katso video The Acts of Kindnessin tammikuun tempauksesta täältä:
Niin kuin Facebookin puolella on fiilistelty, Huuma-seminaari oli huikea elämys sekä meille tekijöille että palautteesta päätellen myös osallistujille. Kiitos vielä kerran kaikille, että olitte mukana! Teitte illasta ainutlaatuisen.
Lehti puolestaan on nyt myyynnissä Akateemisissa Kirjakaupoissa. Jos toimituksen kanssa on ollut ongelmia, laitathan mailia, niin tsekataan tilanne.
Ja sitten se jatko, josta on jo niin kovasti kyselty.
No, Huuma jatkuu, sehän on selvää. Jatkamme ihanien, innostuneiden ja innostavien eli huumaantuneiden ihmisten tarinoiden kertomista täällä blogin puolella. Kannattaa siis tilata blogin syöte tai seurata meitä Facebookissa tai Twitterissä, niin pysyy kärryillä.
Myös muita sisältöjä on suunnitteilla, samoin uusia tapahtumia ja yksi isompi yllätyskin, mutta katsotaan nyt, mihin kaikkeen resurssimme riittävät.
Printin jatko on vielä auki. Ihan vielä ei ole energiaa uuteen lehtirumbaan rahoituskierroksineen. Juttuja sen sijaan on kiva tehdä, ja verkossa on mukava julkaista, koska se on niin paljon printtilehteä nopeampi ja joustavampi väline. Ja mikä parasta, sieltä voi korjailla virheitä! (Ai että kun vieläkin kalvaa se C-O-C-T-A-I-L…) Mutta voi hyvin olla, että innostumme vielä tekemään toisenkin printin. Nyt tiedämme, miten niin monen asian voisi tehdä vielä paremmin, ja olisihan se helpompaa siinäkin mielessä, että meillä on nyt valmis konsepti.
Kerromme näistä uusista huumauksista täällä blogissa sitä mukaa, kun niitä tapahtuu.
Ja by the way, tosi siistiä, miten moni on ilmoittanut haluavansa tulla mukaan tekemään Huumaa! Sehän sopii! Jos haluat tulla mukaan iloiseen huumioiden joukkoon, pistä viesti!
Suomessa on yli 50 000 iältään 15-29-vuotiasta syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta, jotka eivät opiskele eivätkä ole työelämässä. Yhden pysyvästi syrjäytyneen nuoren hinta yhteiskunnalle on 1,2 miljoonaa euroa.
Joukko naisjohtajia halusi asiaan muutoksen. Heillä oli siihen kykyä ja halua. Ei tarvittu kuin rohkeutta ja uskoa omaan asiaan.
Naisjohtajat ottivat tavoitteekseen luoda Suomeen 100 uudenlaista oppisopimustyöpaikkaa. Mikäli he saisivat kaikki paikat täytettyä, säästettäisiin yhteiskunnalle 120 miljoonaa euroa. Kyse ei kuitenkaan ollut rahasta, vaan siitä, millaisessa Suomessa haluamme elää. Kannammeko vastuuta toisistamme, opimmeko toisiltamme, olemmeko tekijöitä vai puhujia?
Nämä naiset ovat tekijöitä.
Ai mitenkö projektissa kävi? Johtaja Pia Ali-Tolppa SEB-pankista kertoo.
Huumaava esimerkki yhdessä tekemisen voimasta from Huuma on Vimeo.
Oppisopimushaaste päättyy virallisesti 30.1. järjestettävään seminaariin, jossa julkistetaan projektin loppuraportti.
Huuman tavoitteena on saada lukija hyvälle tuulelle. Onnistuimmeko tässä? Kerro meille, mitä ajatuksia ja tunteita Huuma sinussa herätti. Mistä jutusta pidit eniten? Mitä voisimme tehdä toisin?
Palautteesi auttaa meitä lehden teossa. Voit jättää palautetta omalla nimelläsi tai nimettömänä. Anna palaa!
Jäiks! Tänään on se päivä, jolloin rakkaudella ja innolla tehty Huuma-lehti näkee päivänvalon. Lehti saapuu suoraan painosta epäilemättä huikeaksi muodostuvaan Huuma-seminaariin Savoyhin. Kuinka jännää! It may be small step for a woman, but a giant leap for the Huuman kind, sanoisi astronautti! 🙂
Huumasta on tullut paljon enemmän kuin koskaan olisin osannut kuvitella tai toivoa. Into, jolla Huumaa lähdettiin yhdessä tekemään, yllätti minut täysin. Vielä yllättävämpää on ollut se, että into ei ole lainkaan laantunut matkan varrella. Päin vastoin, se on paisunut suorastaan eeppisiin mittasuhteisiin ja levinnyt pisaratartuntana kuin rokko. Huuma-rokko!
Huuma ei ole ollut pelkkää huumaa, vaan myös paljon työtä. Hommia on tehty viime keväästä lähtien tunteja laskematta ja vaivaa säästelemättä lähinnä ilta- ja yötöinä. Olen ylpeä meistä ja siitä, että olemme saaneet oman innostuksemme kanavoitua rakentavaan tekemiseen, mistä on osoituksena sekä Huuma-lehti että tänään järjestettävä seminaari.
Jos joku olisi viime huhtikuussa sanonut, että nousen tänään Savoyn lavalle neljänsadan ihmisen eteen puhumaan unelmistani, ja että jälkeeni lavalle nousee ajatteluidolini Saku Tuominen, olisin varmasti nauranut. Mutta elämä on tarua ihmeellisempää ja näin käy. Naurattaa. Ja jännittää.
Siltä varalta, että alan itkeä enkä pysty puhumaan, haluan sanoa jo nyt tämän:
Huuma on ollut minulle henkilökohtaisesti aivan mieletön matka ja seikkailu, jonka muistan ikuisesti. Olen tutustunut ihmisiin, joita arvostan ja ihailen, ja jotka jakavat kanssani ”huumasta toimeen”-asenteen. Huuma on myös yhdistänyt minua vanhoihin ystäviini uudella tavalla. Olen oppinut valtavasti paitsi lehden tekemisestä myös itsestäni, yhdessä tekemisestä ja ihmisenä olemisesta. Olen tosi kiitollinen kaikista niistä ihmisistä, joita olen saanut elämääni ja hauskoista muistoista, joita Huumaa tehdessä on syntynyt.
Huuma on tuonut minun elämääni valtavasti iloa, innostusta ja energiaa sekä uskoa itseeni ja siihen, että kaikki on mahdollista. Toivon, etä se tuo kaikkea tätä hyvää fiilistä myös lehden lukijoille ja seminaarin osallistujille.
Kiitos, että olette kulkeneet kanssani. Ja varokaa, sillä tämä on vasta alkua.
Rakkaudella
Aku
PS. Tämän aamun voimabiisi on tässä. Pelottaa, mutta meillä on aika iso tuo ”brave”, joten kyllä tästäkin selvitään. Tänään siis nautitaan! Nähdään illalla!
Laitoimme myyntiin lisää lippuja Huuma-seminaariin. Hitlerkin sai tietää. Nähdään tammikuussa!
Rakkaat tukijoukot ja kanssahuumalaiset!
Ylpeänä ja ilosta sekaisin voimme kertoa, että 20 000 euron maaginen raja on juuri mennyt rikki Mesenaatissa!
TE TEITTE SEN! Eikä vielä ole edes perjantai eli määräaikaan mennessä summa vielä kasvaa. Aivan valtava kiitos kaikille avusta!!! Kiitos kiitos kiitos! Olette ylivetoja.
Tässä keskiviikkopäiväänne ilahduttamaan voitontanssi eiliseltä, kun saimme kasaan tuhat mesenaattia:
Huumaavaa loppuviikkoa! Pysykää kuulolla Huuman somekanavissa ja täällä blogissa!
Terkuin huumalaiset
*Varoitus: sisältää juonipaljastuksia!*
No niin, lehti on jo lähes valmis. Vain pääkirjoitus puuttuu ja pari juttua odottaa kuvitusta. On aika kova homma tehdä lehti ja samalla myydä se, mutta kivaa on! Tässä teille muutama aukeama näytiksi, että uskotte, että kyllä tästä ihan oikea lehti tulee (jos rahat saadaan kasaan). Kertokaa kommenteissa, mikä on ensivaikutelma!
Lehdessä on neljä teemaa, jotka ovat urheilu, internet ja teknologia, hyvät teot sekä kulttuuri. Kuhunkin teemaan liittyen olemme nostaneet esiin ”huumaantuneen” ihmisen. Hän on joku aivan tavallinen ihminen, joka on tehnyt jotain rohkeasti, omaperäisesti, innostuneesti ja heittäytyen, eli on niin sanotusti ”ollut huumassa”. Huuma-tyypit ovat ihania taviksia, mutta heidän tarinansa ovat erikoisen kiinnostavia.
Kasvatimme sivumäärän 64:een, jotta saimme lisää tilaa ilmavalle taitolle ja kauniille kuville. Mainoksiahan Huumassa ei ole, joten 64 sivua on silkkaa lukuiloa.
Rytmiä olemme luoneet lehteen teemojen lisäksi eri tyyppisillä jutuilla: mukana on lyhyempiä ja pidempiä juttuja, kolumneja, kuvareppari ja onpa seassa yksi tiedejuttukin. Toimitus on välillä vähän hassutellutkin. Ihmiset ovat pääosassa ja heidän tarinoilleen olemme antaneet tilaa.
Jokaisen jutun tavoitteena on saada lukija ilahtumaan, oivaltamaan tai muuten vain hyvälle tuulelle. Vaikeita aiheita ei ole silti vältelty, mutta olemme halunneet keskittyä jutuissa ratkaisuihin ja mahdollisuuksiin. Tämän ns. Huuma-faktorin olemme pyrkineet tuomaan mukaan joka ikiseen juttuun.
Mutta! Lehteä ei paineta, jos rahoja ei saada kasaan. Karua, mutta totta. Yhdessä kuitenkin voimme onnistua, mutta nyt pitää laittaa töpinäksi, sillä meillä on nyt tasan yhdeksän päivää aikaa kerätä yhdeksän tuhatta euroa. Tähän tarvitsemme kaiken liikenevän avun. Äläkä luule, että sinä et voi auttaa, sillä jos osaat lukea tämän tekstin, osaat myös auttaa meitä. Toimi näin:
– Osta oma lehti 10 euron hintaan täältä. Huuma on muuten myös erinomainen joululahja, ja tulee suoraan kotiin toimitettuna! *vinkki*
– Mikä parempaa, tule Huuma-seminaariin 10.1. Savoyssa! Puhujina on Suomen valovoimaisimpia esiintyjiä, mukaan lukien Maaretta Tukiainen, Saku Tuominen ja vuoden 2012 esiintyjä André Noël Chaker, ja heidän lisäkseen tietysti vaikka mitä sopivasti kreisiä ohjelmaa! Semmalipunvoi ostaa täältä ja seminaarilippuun sisältyy Huuma-lehti. Hauskan pitäminen ei vielä koskaan ole ollut näin halpaa!
– Kerro Huumasta kaikille kavereillesi Facebookissa, Twitterissä, ja ennen kaikkea henkilökohtaisesti kasvokkain, sähköpostilla tai puhelimessa. Maanittele heidät kokeilemaan Huumaa! Muista: Nyt ei enää likettäminen riitä, vaan kaikki kiinnostuneet täytyy saada kassalle.
– Voit myös järjestää oman Huuma-tempauksen, printata flyereita tai keksiä ihan mitä vaan huumaista, jotta pääsemme 20000 euron keräystavoitteeseemme.
– Jaa meille kuvat tempauksistasi ja seuraa meitä Twitterissä ja Facebookissa.
No niin, nyt Huumasta toimeen! Nähdään tammikuussa!
Huuma 